Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu 300 000 Suomen kansalaista, joista yli 260 000 on äänioikeutettua. Nykyiset sähköiset kommunikaatioalustat ovat suurelta osin poistaneet etäisyyden ulkosuomalaisten ja kotimaan väliltä. Ulkosuomalaiset eivät enää ole tuolla jossakin, vaan mukana suomalaisessa yhteiskunnassa sikäli kuin siihen tarjoutuu mahdollisuuksia.

Huhtikuussa 2026 kutsuimme puoluesihteerit keskusteluun ulkosuomalaisasioista ja miten voisimme yhdessä rakentaa rajat ylittävää yhteiskuntaa. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme kiertäneet puoluetoimistoja ja herätelleet puolueita suuntaamaan kampanjointiaan myös ulkosuomalaisille äänestäjille. Nostimme keskusteluissa esille erityisesti neljä teemaa.

Demokratian uskottavuus mitataan siinä, onko jokaisella Suomen kansalaisella tosiasiallinen mahdollisuus osallistua yhteisiin asioihin. Etäisyys Suomesta ei saa tarkoittaa etäisyyttä päätöksenteosta.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisista äänesti vain 12,2 prosenttia. Näin matala osallistuminen ei kerro välinpitämättömyydestä, vaan selvitystemme mukaan siitä, että äänestäminen on teknisesti liian monelle vaikeaa eikä puolueiden linjauksista ole riittävää tietoa. Vertailun vuoksi Ruotsissa ulkokansalaisten äänestysaktiivisuus oli äskeisissä eduskuntavaaleissa 40 prosentin luokkaa, ja he olivat täpärän vaalituloksen kannalta suorastaan ratkaisevassa asemassa. 

Olemme ottaneet tavoitteeksi, että huhtikuun 2027 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousee vähintään 20 prosenttiin. Tavoite edellyttää määrätietoista vaaliviestintää, puolueiden aktiivista yhteydenpitoa ulkosuomalaisiin sekä ennen kaikkea toimivia äänestämisen tapoja.

Kirjeäänestys oli tärkeä uudistus, mutta sen käytännöt ovat edelleen raskaat ja hitaat. Äänestäjän on tilattava paperiset vaaliasiakirjat ajoissa, huolehdittava todistajista ja varmistettava, että lähetys ehtii määräpäivään mennessä Suomeen. Tätä menettelyä on yksinkertaistettava, määräaikoja tarkasteltava ja ohjeistuksesta tehtävä nykyistä selkeämpää. Tuleviin vaaleihin uudistukset eivät ehdi, joten 20 prosentin tavoitteen saavuttamisessa on turvauduttava aktiiviseen tiedottamiseen ja viestintään.

Tarvitsemme nykyisen ulkosuomalaisstrategian jatkoksi uuden strategian, joka ei jää pelkäksi periaatteiden luetteloksi. Tavoitteiden on oltava konkreettisia, vastuiden nimettyjä ja toimeenpanon riittävästi resursoitua.

Ulkosuomalaisasiat kuuluvat usealle eri hallinnonalalle. Juuri siksi kokonaisvastuu jää liian helposti epäselväksi. Suomeen tulee nimetä ulkosuomalaisasioista vastaava ministeri, ja ministeriöiden työnjako on kirjattava selkeästi.

Suomen kansalaisuus ei pääty maan rajalle. Kansalaisen pitää voida luottaa siihen, että keskeiset palvelut toimivat myös ulkomailla asuttaessa.

Kymmenen vuoden passi tulee toteuttaa ilman, että uudistus johtaa ulkomailla haettavan passin hinnan korotukseen. [JO1] Passin hakeminen ulkomailla maksaa jo nyt 235 euroa, kun se Suomessa verkossa haettuna maksaa 42 euroa. Uudistuksen pitää vähentää kustannuksia ja asiointikertoja, ei synnyttää uutta eriarvoisuutta.

Saavutettavat konsulipalvelut on turvattava ulkosuomalaisille ja palveluverkoston rinnalle tarvitaan digitaalisia ratkaisuja. Digitalisaatio ei kuitenkaan auta, jos kansalainen ei pysty tunnistautumaan palveluun. Siksi vahvan sähköisen tunnistautumisen on oltava mahdollista myös ilman suomalaista pankkitunnusta. Hartaasti odotettu uudistus on, että digilompakko sähköisen asioinnin helpottamiseksi kaikille suomalaisille asuinpaikkaan katsomatta toteutunee vuonna 2027.

Myös toimivat peruspankkipalvelut ulkosuomalaisille on varmistettava. Pankkitili ja tunnistautumisväline ovat portti muun muassa viranomaisasiointiin, verotukseen, omaisuuden hoitoon ja moniin arjen palveluihin. Ulkomailla asuminen ei saa yksin olla peruste palvelujen epäämiselle tai kohtuuttomalle vaikeuttamiselle.

Toimiva ylirajainen arki ei kuitenkaan ole vain viranomaisasiointia. Suomen ja ruotsin kielen sekä suomalaisen kulttuurin säilyminen maailmalla vaatii pitkäjänteistä tukea. Suomi-koulut, Etäkoulu Kulkuri ja ulkosuomalaisyhteisöt pitävät yllä yhteyttä Suomeen sukupolvesta toiseen. Niiden rahoituksen on oltava ennakoitavaa ja riittävää. Esimerkiksi maailmalla toimivat 110 Suomi-koulua tarvitsevat eduskunnalta 350 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2027, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön valtion talousarviossa ehdottama määräraha ei riitä varmistamaan Suomi-koulujen toimintaedellytyksiä.  Kun tuemme kieltä, kulttuuria ja yhteisöjä maailmalla, vahvistamme samalla ulkosuomalaisten yhteyttä Suomeen, maakuvaa ja tulevaa osaajapohjaa.

Ulkosuomalaiset ovat merkittävä osaajareservi. Maailmalla olevilla suomalaisilla on kansainvälistä työkokemusta ja verkostoja sekä monipuolinen kielitaito. Silti paluu Suomeen on usein yllättävän vaikea kokonaisuus.

Suomeen tarvitaan selkeä paluumuuttajan palvelupolku. Yhdestä paikasta on saatava tieto viranomaisasioinnista, sosiaaliturvasta, verotuksesta, työnhausta, yrittäjyydestä, asumisesta ja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta. Neuvonnan tulee alkaa jo ennen muuttopäätöstä ja jatkua Suomeen asettumisen aikana.

Paluu koskee lähes aina koko perhettä. Siksi myös puolison työllistyminen, lasten koulutuspolut, varhaiskasvatus, kielituki ja perheen kotoutuminen on otettava huomioon. Suomalaisen paluumuuttajan ulkomaalaista puolisoa tai ulkomailla kasvanutta lasta ei pidä pudottaa palvelujen väliin. Paluumuuttoa tulee tarkastella osana Suomen osaaja-, työllisyys- ja kasvupolitiikkaa.

Ulkosuomalaisten osalta eduskuntavaalit alkavat jo 18.1.2027, jolloin ulkomaille tilattavien kirjeäänestysasiakirjojen tilauspalvelu avautuu. Suomi-Seura järjestää asiantuntijakeskusteluja ulkosuomalaisten äänestämisestä sekä vaalipaneelin alkuvuodesta 2027. Kerromme ensi vuoden tapahtumista lisää verkkosivuillamme suomalaisetmaailmalla.fi viimeistään joulukuussa.

Pekka Sauri

puheenjohtaja

Suomi-Seura ry