Ulkomailla asuminen ei katkaise yhteyttä Suomeen, mutta se voi tehdä monista tavallisista asioista yllättävän hankalia. Saako suomalaisen pankkitilin säilyttää? Miten tunnistautua viranomaispalveluihin ilman suomalaisia pankkitunnuksia? Kuinka helposti Suomeen voi palata puolison ja lasten kanssa vuosien ulkomailla asumisen jälkeen? Miten äänestää ja vaikuttaa ulkomailta käsin?
Muun muassa näistä kysymyksistä keskusteltiin Suomi-Seuran ja eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän järjestämässä Miten ulkosuomalaisille tärkeät asiat etenevät eduskunnassa? -tilaisuudessa 20. lokakuuta.
Tilaisuudessa puheenvuoron pitivät ystävyysryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kokoomus), kansanedustaja Vilhelm Junnila (Perussuomalaiset), kansanedustaja Ville Skinnari (Sosiaalidemokraattinen puolue), kansanedustaja Mika Riipi (Keskusta), puoluesihteeri Anna Moring (Vihreät), kansanedustaja Laura Meriluoto (Vasemmistoliitto), kansanedustaja/riksdagsledamot Christoffer Ingo (SFP/Suomen ruotsalainen kansanpuolue), eduskunta-avustaja Ossi Lehtihuhta (Kristillisdemokraatit)sekä hallitussihteeri Elina Rissanen oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta.
Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri kutsui avauspuheenvuorossaan ulkomailla asuvat suomalaiset ja puolueet mukaan yhteisiin äänestystalkoisiin. Tavoitteeksi puheenjohtaja Sauri esitti, että ulkosuomalaisten äänestysprosentti nousee 20 prosenttiin kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
Ehdotan, että nostamme yhteistoimin ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden huhtikuun eduskuntavaaleissa vähintään 20 prosenttiin
”Vertailun vuoksi Ruotsissa ulkokansalaisten äänestysaktiivisuus oli äskeisissä eduskuntavaaleissa 40 prosentin luokkaa, ja he olivat täpärän vaalituloksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Ehdotankin tässä ja nyt, että nostamme yhteistoimin ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden huhtikuun eduskuntavaaleissa vähintään 20 prosenttiin”, esitti puheenjohtaja Pekka Sauri.
Nykyisen Suomen ulkosuomalaisstrategian kausi on päättymässä ja tilaisuus antoi mahdollisuuden tarkastella ulkosuomalaisstrategian tavoitteiden toteutumista 2022 – 2026. Eduskuntaryhmien puheenvuorot osoittivat, että moni ulkosuomalaisille tärkeä tavoite on etenemässä ja yhdistää puolueita, mutta työ on vielä kesken. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että ulkosuomalaisten merkitystä osana suomalaista ylirajaista yhteiskuntaa tulee vahvistaa seuraavalla hallituskaudella.
Kymmenen vuoden passi on etenemässä
Yksi konkreettisimmista edistysaskelista on pitkään toivottu kymmenen vuotta voimassa oleva passi.
Ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan lakiesitys on valiokuntakäsittelyssä, ja uudistuksen on määrä tulla voimaan viimeistään vuoden 2028 alkupuolella. Alaikäisten passit säilyisivät viisivuotisina.
Passiuudistus sai kaikilta eduskuntaryhmiltä laajasti kannatusta. Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri muistutti kuitenkin, ettei pidempi voimassaoloaika saisi merkitä passin hinnan nousua. Nykyisin viiden vuoden passin hakeminen ulkomailla maksaa 235 euroa. Uudistuksen pitäisi myös käytännössä vähentää ulkosuomalaisille passin uusimisesta aiheutuvaa vaivaa ja kustannuksia.
Pankkipalvelut ja tunnistautuminen puhuttavat yli puoluerajojen
Pankkipalvelut nousivat keskustelussa toistuvasti esille. Peruspankkipalvelujen pitäisi olla suomalaisen saatavilla myös silloin, kun hän asuu ulkomailla.
Pekka Saurin lisäksi pankkipalvelujen ongelmat nostivat esiin kansanedustaja Sari Sarkomaa, kansanedustaja Vilhelm Junnila ja kansanedustaja Laura Meriluoto.
Pankkipalveluihin kytkeytyy toinen ulkosuomalaisille tuttu ongelma: miten käyttää suomalaisia sähköisiä palveluja, jos käytössä ei ole suomalaisia pankkitunnuksia?
Puheenjohtaja Sauri nosti tavoitteeksi vahvan sähköisen tunnistautumisen, joka toimisi myös ilman pankkitunnuksia. Sarkomaa puolestaan kertoi digitaalista identiteettiä koskevan lainsäädännön edenneen ja palvelun kehittämisen jatkuvan.
Kansanedustaja Ville Skinnari nosti esiin myös edellisen hallituskauden Virtual Finland -hankkeen ja siihen liittyneet tavoitteet maahanmuuttoprosessien digitalisoinnista ja vahvasta tunnistautumisesta.
Seuraavalta ulkosuomalaisstrategialta odotetaan konkreettisia tekoja
Yksittäisten palvelujen rinnalla keskusteltiin siitä, kuka Suomessa kokonaisuutena vastaa ulkosuomalaisten asioista.
Kansanedustaja Sarkomaan mukaan ulkosuomalaisstrategia pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Kansanedustaja Junnila puolestaan kaipasi strategiaan konkreettisempia tavoitteita ja nykyistä selkeämpää vastuunjakoa.
Myös puoluesihteeri Anna Moring nosti esiin tarpeen ymmärtää paremmin ulkosuomalaisten erilaisia elämäntilanteita ja jatkaa ulkosuomalaisstrategiatyötä seuraavalla hallituskaudella.
Pekka Sauri veisi vastuunjakoa vielä pidemmälle. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi olla selkeästi määritelty ulkosuomalaisasioista vastaava ministeriö.
Suomeen pitäisi olla yhtä helppo palata kuin lähteä
Ulkomailla hankittu osaaminen, kielitaito, kokemus ja kansainväliset verkostot nähtiin keskustelussa Suomelle voimavarana. Samalla paluumuuttoon liittyy edelleen käytännön esteitä.
Kansanedustaja Mika Riipi kiteytti tavoitteen: Suomesta pitäisi olla helppo lähteä, mutta myös helppo palata.
Kansanedustaja Riipi nosti esiin myös rajat ylittävän työn. Erityisesti Pohjois-Suomessa asutaan Suomessa mutta käydään töissä Ruotsissa tai Norjassa. Työn ja liikkumisen yli rajojen pitäisi olla nykyistä sujuvampaa.
Kansanedustaja Christoffer Ingo muistutti, että byrokratia voi olla hankalaa jopa toisesta Pohjoismaasta Suomeen palaavalle. Ulkomailla hankitut tutkinnot ja työkokemus pitäisi tunnistaa paremmin ja paluumuutossa pitäisi huomioida koko perhe.
Kansanedustaja Meriluoto nosti esiin ulkomaisen puolison kanssa Suomeen palaavien tilanteen. Eduskunta-avustaja Lehtihuhta puolestaan kertoi paluumuuttoa helpotetun kehittämällä viranomaisneuvontaa ja digitaalisia palveluja.
Paluumuuton sujuvoittamisessa on tehty myös edistysaskelia, josta esimerkkinä on kansanedustaja Sarkomaan esille nostama englanninkielinen lukiokoulutus. Suomessa on aloittanut kuusi englanninkielistä lukiota ja ensi vuonna toiminta laajenee kahdella lukiolla. Tämä on tärkeää esimerkiksi Suomeen palaaville perheille, joiden lapset ovat käyneet koulua ulkomailla.
Suomi-Seuran tavoitteena on selkeä paluumuuttajapolku, jossa tarvittava tieto löytyisi yhdestä paikasta ja myös puolison ja lasten tarpeet huomioitaisiin.
Ulkosuomalaisten osaaminen pitäisi saada paremmin Suomen käyttöön
Paluumuutossa ei ole kyse vain palvelujen toimivuudesta. Ulkosuomalaisilla on osaamista ja verkostoja, joista myös Suomi voisi hyötyä nykyistä enemmän.
Kansanedustaja Junnila ja eduskunta-avustaja Lehtihuhta nostivat esiin ulkosuomalaisten kielitaidon, kansainväliset verkostot, kulttuuriosaamisen ja paikallistuntemuksen hyödyntämisen suomalaisten yritysten kansainvälistymisessä.
Kansanedustaja Ingo puolestaan korosti ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien osaamisen, kokemusten ja uusien ideoiden merkitystä Suomen kasvulle.
Suomi-kouluille kiitosta tärkeästä työstä
Puheenjohtaja Sauri korosti avauspuheenvuorossaan Suomi-koulujen rahoituksen riittävyyttä ja ennakoitavuutta. Jo yli kymmenen vuoden ajan eduskunta on antanut Suomi-kouluille lisämäärärahan.
Suomalaisen kielen ja kulttuurin säilyminen maailmalla yhdisti niin ikään eduskuntaryhmiä.
Puoluesihteeri Moring kiitti erityisesti Suomi-kouluissa työskenteleviä vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä ja korosti, että toiminnan jatkuminen pitää turvata.
Kansanedustaja Ingo muistutti Suomi-koulujen merkityksestä myös pidemmällä aikavälillä. Ne vahvistavat ulkomailla kasvavien lasten ja nuorten yhteyttä Suomeen ja voivat osaltaan pitää Suomen maana, johon on myöhemmin luontevaa palata.
Kansanedustaja Sarkomaa kertoi eduskunnan lisänneen Suomi-koulujen ja Etäkoulu Kulkurin rahoitusta. Myös hän piti tärkeänä, että rahoitus vakinaistetaan riittävälle tasolle.
Konsulipalvelujen tulevaisuus huolestuttaa
Suomen lähetystö- ja konsulipalvelujen saatavuus nousi sekä Suomi-Seuran että eduskuntaryhmien puheenvuoroissa esiin.
Kansanedustaja Skinnari nosti esiin lähetystöverkostoon kohdistuvat säästöt ja painotti Suomen kansainvälisen läsnäolon merkitystä.
Kansanedustaja Riipi ja eduskunta-avustaja Ossi Lehtihuhta korostivat konsulipalvelujen turvaamista. Lisäksi kansanedustaja Meriluoto muistutti, että lähetystöverkoston muutokset voivat vaikuttaa myös ulkosuomalaisten mahdollisuuksiin äänestää.
Myös matkustamiseen on tulossa muutoksia. Kansanedustaja Junnila nosti puheenvuorossaan esille ETIAS-matkustuslupajärjestelmän ja sen vaikutukset EU:n ulkopuolella asuviin Suomen kaksoiskansalaisiin.
Seuraava tavoite: enemmän ulkosuomalaisia vaaliuurnille
Ulkosuomalaisille tärkeissä asioissa on tapahtunut edistystä, mutta työ on kesken. Moni keskustelussa esiin noussut kysymys siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jolloin tarvitaan selkeää ulkosuomalaisstrategiaa. Suomi-Seura kannustaa ulkosuomalaisia käyttämään omaa ääntään kevään 2027 eduskuntavaaleissa.
Suomin-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri asetti tilaisuudessa konkreettisen tavoitteen. Edellisissä eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten äänestysprosentti jäi noin 12 prosenttiin, seuraavissa vaaleissa tavoitteena on nostaa se 20 prosenttiin.
”Etäisyys Suomesta ei saa tarkoittaa etäisyyttä suomalaisesta päätöksenteosta. 20 prosentin tavoite edellyttää määrätietoista vaaliviestintää, puolueiden aktiivista yhteydenpitoa ulkosuomalaisiin sekä ennen kaikkea toimivia äänestämisen tapoja”, esitti puheenjohtaja Sauri
Myös kirjeäänestyksessä nähtiin kehittämistarpeita. Puoluesihteeri Moring nosti esiin kirjeäänestämisjärjestelmän tämänhetkiset käytännön ongelmat. Kansanedustaja Sarkomaa nosti esiin mahdollisuuden toimittaa vaaliasiakirjoja sähköisesti ja kansanedustaja Junnila kaipasi parannuksia kirjeäänestyksen toimivuuteen ja tunnettuuteen.
Tilaisuuden päätteeksi katse käännettiin kohti tulevia eduskuntavaaleja, jotka pidetään 18.4.2027. Hallitussihteeri Elina Rissanen oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolta kertoi tilaisuuden päätteeksi, että kirjeäänestysmateriaalien tilauspalvelu avautuu 18.1.2027, ja ulkomailla ennakkoäänestetään 7.–10.4.2027. Lisätietoa vaaleista: Oikeusministeriö – Vaalit
