Ulkosuomalaisparlamentin istunto nosti esiin ulkosuomalaisten arjen keskeisiä haasteita: passin voimassaoloaika ja kallis hinta, sähköiseen asiointiin liittyvät ongelmat sekä äänestämisen pullonkaulat.
Ulkosuomalaiset kokoontuivat keskustelemaan arjen haasteista
Ulkosuomalaisparlamentin istunto 4.6.2026 kokosi yhteen ulkosuomalaisia eri puolilta maailmaa, päättäjiä, viranomaisia ja asiantuntijoita. Tänä vuonna tapahtumassa keskityttiin kolmeen teemaan, jotka vaikuttavat suoraan ulkosuomalaisten arkeen: saavutettavat konsulipalvelut, digitaalinen henkilöllisyys sekä osallistuminen Suomen vaaleihin ulkomailta käsin.
”Ulkosuomalaisten kokemukset ja näkemykset ovat arvokas osa suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Olemme uudistaneet ulkosuomalaisparlamentin toimintamallin, jotta jokaisella ulkosuomalaisella ja Suomeen paluumuuttaneella olisi mahdollisuus tulla kuulluksi”, totesi puheenjohtaja Pekka Sauri tilaisuuden avaussanoissaan.
Paneelista työryhmiin – kokemuksista ratkaisuiksi
Ulkosuomalaisparlamentin istunto käynnistyi paneelikeskustelulla, johon osallistuivat passi- ja notaaripalvelujen yksikön päällikkö Anna Esko ulkoministeriöstä, erityisasiantuntija Olli Kauppila Digi- ja väestötietovirastosta, erikoistutkija Tuire Liimatainen Siirtolaisuusinstituutista, kansanedustaja ja eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä demokratia ja vaalit -yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä.
Paneelikeskustelussa nousi esille ulkosuomalaisten kannalta ilahduttavia uutisia. Passin ja henkilökortin voimassaoloajan pidentämistä koskeva lakiesitys on kesäkuun alussa annettu eduskunnalle. Sisäministeriön arvion mukaan kymmenen vuoden passi voisi toteutua vuonna 2028.
Eurooppalaisen digilompakon mahdollisuudet sähköisen asioinnin helpottamiseksi kaikille suomalaisille asuinpaikkaan katsomatta toteutunee vuonna 2027.
Lisäksi vuonna 2019 ensimmäistä kertaa käytössä ollutta kirjeäänestämismahdollisuutta tullaan arvioimaan ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksien kehittämiseksi.
Paneelin jälkeen keskustelua jatkettiin työryhmissä, joissa osallistujat eri puolilta maailmaa pääsivät kertomaan omista kokemuksistaan ja tunnistamaan istunnon kolmeen pääteemaan liittyviä keskeisimpiä haasteita sekä pohtimaan niihin mahdollisia ratkaisuehdotuksia.
Kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa toimintaa
Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista yli 260 000 on äänioikeutettua. Lisäksi noin 1,7 miljoonalla ihmisellä maailmassa on suomalaiset juuret. Tämä globaali, kansainvälinen suomalaisyhteisö on tunnistettava vahvemmin osana yhteiskuntaamme.
” Maailmalla olevien suomalaisten yhteys Suomeen rakentuu konkreettisista palveluista ja osallisuuden mahdollisuuksista. Heidän osaamistaan, verkostojaan ja sitoutumistaan Suomeen kannattaa vaalia määrätietoisesti.”, totesi puheenjohtaja Pekka Sauri.
Ulkosuomalaisparlamentin istunto oli osa Suomi-Seuran pitkäjänteistä työtä ulkosuomalaisten osallisuuden ja heille tärkeiden asioiden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lue lisää ulkosomalaisparlamentista Suomi-Seura ry:n ulkosuomalaisparlamentti – Suomi-Seura
