Miten rakennamme vahvempia ulkosuomalaisyhteisöjä maailmalla

Alankomaissa toimivat suomalaisyhteisöjen aktiivit ja Suomi-Seuran edustaja keskustelivat ulkosuomalaisyhteisöjen tulevaisuudesta SNP Ladies Zoom – digitapahtumassa. Tapahtuman järjesti Suomalaisen Naisen Päivät  -säätiö lokakuussa 2025 ja se oli Suomi-Seuran yhteisökumppanuusohjelmaa.

Keskusteluun osallistuivat:

Suvi Pulkkinen, sosiaalikuraattori Rotterdamin Merimieskirkko

Merimieskirkko on 150-vuotias organisaatio, joka on alun perin tarjonnut kirkollisia palveluita suomalaisille merenkulkijoille. Nyt työssä korostuvat palvelut ulkosuomalaisille. Suvin työssä yhdistyvät vierailut laivoilla, ulkosuomalaisille tarjottava ryhmätoiminta, vuodenkierron juhlat, kuten joulumarkkinat ja juhannusjuhlat, sekä suomenkielinen keskusteluapu. Kirkon pieni tiimi toimii tiiviissä yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa esimerkiksi kahvilan, Suomikaupan ja saunan pyörittämisessä.

Anna Schoemakers, puheenjohtaja Vereniging Nederland-Finland (VNF)

Yhdistys kokoaa Hollantiin muuttaneita suomalaisia yhteen. Yhdistyksen toiminta on hollannin kielistä, ja siihen kuuluu erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, kuten itsenäisyyspäivän juhlat. Anna korosti, miten yhteisö syntyy luonnollisesti ihmisten halusta tavata toisiaan ja ylläpitää suomalaisia perinteitä.

Elsa Havas, perustaja Warm Hearts Saunalautta

Amsterdamin ensimmäinen maksuton saunalautta, joka on avoin kaikille hyvän teon tehneille. Saunalautta on nopeasti kasvanut monikulttuuriseksi yhteisöksi, jossa toimii noin 150 vapaaehtoista yli 60 eri kulttuurista. Elsa nosti esiin erityisesti vapaaehtoisuuden ja yhteisön luovan voiman merkityksen: saunan ympärille syntyy tiloja kohtaamiselle, kulttuurien väliselle vuorovaikutukselle ja suomalaisen juhannus- ja joulusaunaperinteen ylläpitämiselle.

Lina Simolinna, perustajajäsen Amsterdamin Suomi-koulu

Koulu perustettiin vuonna 2013 ja se on panostanut viime vuosina yhteisöllisyyteen ja vanhempien aktiiviseen osallistamiseen. Koulu toimii tärkeänä suomalaisuuden ja suomen kielen välittäjänä lapsille sekä heidän perheilleen. Lina korosti yhteistyön merkitystä ja eri suomalaistoimijoiden voimavarojen yhdistämistä pienehkössä maassa, jotta yhteisön mahdollisuudet voisivat kasvaa.

Maarit Hyvärinen, yhteisöpäällikkö, Suomi-Seura ry

Seura on ulkosuomalaisten etu- ja palvelujärjestö Helsingistä, kertoi seuran tukevan ulkosuomalaisyhteisöjä monin tavoin. Suomi-Seuran yhteisökumppanuusohjelma, josta esimerkkinä tämä webinaari, mahdollistaa muun muassa tapahtumayhteistyön mahdollisuuksia ulkosuomalaisyhteisöille. Maarit toi esiin sen, että Suomi-Seuralle on tärkeää kuunnella yhteisöjä ja rakentaa kumppanuuksia, ja tätä kautta vahvistaa ulkosuomalaisten toimintamahdollisuuksia maailmalla sekä lisätä niiden työn tunnettuutta Suomessa.

Anna-Kaisa Tiemens, puheenjohtaja Suomalaisen Naisen Päivät

Säätiö järjestää vuosittain kaksipäiväisen tapahtuman. Se kokoaa Alankomaissa asuvat suomalaiset naiset yhteen verkostoitumaan, osallistumaan työpajoihin ja jakamaan omia taitojaan. Anna-Kaisa kertoi, miten tapahtuma yhdistää ihmiset eri taustoista ja ylläpitää yhteisöllisyyttä hyödyntämällä osallistujien omia voimavaroja.

Tomi Räsänen, hallituksen jäsen Suomi-Seura ry (Helsinki) ja puheenjohtaja Frankfurtin saksalais-suomalainen kauppakilta

Tomi toi näkökulman kansainvälisen liiketoiminnan ja ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyön merkityksestä. Hän korosti verkostoitumisen ja tiedonvälityksen tärkeyttä sekä sitä, miten eri yhteisöjen yhteistyö voi vahvistaa ulkosuomalaisten asemaa Suomessa.

Keskustelun moderaattorina toimi Paula Rossi, Suomalaisen Naisen Päivät -säätiöstä.

Paneelin ensimmäisen keskusteluosion jälkeen kävi selväksi, että ulkosuomalaisille yhteisöt merkitsevät paljon enemmän kuin vain toimintaa tai tapahtumia.

Anna-Kaisa Tiemens kuvasi Suomalaisen Naisen Päivien tapahtumaa paikkana, joka tarjoaa osallistujille vertaistukea ja mahdollisuuden löytää uusia ystäviä, riippumatta siitä, onko osallistuja opiskelija vai eläkeläinen.

“Tunnelma ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat se, mikä tekee päivistä niin merkitykselliset. Monelle osallistujalle se on vuoden voimaannuttavin hetki.”

Elsa Havas nosti esiin yksinäisyyden haasteen ulkomailla ja sen, kuinka yhteisöt tarjoavat turvallisen tilan jokapäiväiselle vuorovaikutukselle. Elsa Havaksen perustama Warm Hearts Saunalautta on kasvanut nopeasti yli 150 vapaaehtoisen monikulttuuriseksi yhteisöksi.

“Yksinäisyys on maailmanlaajuinen pandemia. Monelta puuttuvat perinteiset yhteisöt, kuten kirkko, jotka ennen toivat ihmisiä yhteen. Ulkosuomalaiselle yhteisö voi olla se elintärkeä tukiverkko uudessa maassa.”

Suvi Pulkkinen kertoi, että Merimieskirkolla yhteiset juhlat ja suomalaiset perinteet auttavat pitämään yhteyttä juuriin. Ne vahvistavat suomalaista identiteettiä ja tarjoavat lievitystä koti-ikävään.

“Joulumarkkinat, juhannusjuhlat ja suomenkielinen keskusteluapu luovat turvaa ja jatkuvuutta. Moni löytää meiltä paikan, jossa on lupa olla suomalainen ja jossa tulee kohdatuksi omalla äidinkielellä.”

Anna Schoemakers jakoi näkökulman toisen polven ulkosuomalaisuuteen. Suomalais-hollantilaisessa perheessä kasvanut Anna on nähnyt, miten tärkeässä roolissa paikallinen suomalaistoiminta on yksilölle ja miten se auttaa säilyttämään siteen Suomeen ja suomalaiseen identiteettiin.

“Äidilleni suomalaisyhteisö oli keino pitää Suomi mukana arjessa Alankomaihin muuton jälkeen. Oli erittäin merkityksellistä, että äiti otti meidät lapset mukaan suomalaisiin tilaisuuksiin. Meille lapsille ne olivat tärkeitä tapahtumia oman suomalaisen kulttuurimme ja identiteettimme kannalta. On ollut hienoa nähdä, miten suomalainen ja alankomaalainen kulttuurit voivat rikastuttaa toisiaan.”

Lina Simolinna toi esiin Suomi-kouluyhteisön merkityksen perheille ja totesi Amsterdamin Suomi-koulusta tulleen omalle perheelleen elämäntavan.

“Moni vanhempi sanoo, että on tärkeää, että lapset näkevät muita, jotka puhuvat suomea. Suomi-koulusta on tullut osa meidän arkeamme ja yhteisöämme. On vaikea kuvitella elämää ilman Suomi-koulua.”

Anna-Kaisa Tiemens nosti esiin myös seuraavan sukupolven:

“On hienoa nähdä, että suomalaiset äidit tuovat tyttäriään mukaan Suomalaisen Naisen Päiville.  Näin suomalaisessa yhteisössä mukana oleminen siirtyy luontevasti eteenpäin myös tuleville sukupolville.”

Tomi Räsänen toi mukaan liike-elämän näkökulman ja muistutti yhteisöjen tarjoamista mahdollisuuksista myös ammatillisesti.

“Kun muuttaa uuteen maahan, verkostoituminen on ratkaisevaa. Suomalaisten yhteisöjen kautta ovet avautuvat helpommin Työelämän alkuvaiheessa uudessa kotimaassa välttyy monelta virheeltä, kun on kokeneita tuttavia tai verkosto neuvomassa alkuun.”

Keskustelun toisessa osassa keskusteltiin ulkosuomalaisyhteisöjen haasteista. Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta yhteisöt säilyisivät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa?

Keskustelussa tuotiin esiin monenlaisia haasteita, mutta myös se, miten yhteisön tulee uudistua muuttuvassa maailmassa.

Elsa Havas nosti esiin kysymyksen, kenet yhteisöllinen toiminta tavoittaa ja ketkä jäävät yhteisöjen ulkopuolelle.

“Toiminta vetää helposti puoleensa jo valmiiksi aktiivisia ihmisiä, mutta suurin haaste on saada mukaan juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat yhteisöä, eli yksinäiset, syrjään jääneet, pitkäaikaissairaat, ja ne, jotka eivät löydä paikkaansa yhteiskunnassa.”

Havas korosti, että yhteisön rakentaminen vaatii herkkyyttä ihmisten erilaisille elämäntilanteille, rajojen asettamista ja jatkuvaa tasapainoilua auttamisen ja jaksamisen välillä.

Suvi Pulkkinen kuvasi tuttua ongelmaa monille kolmannen sektorin toimijoille: resurssit vähenevät, mutta tarve yhteisöille ei.

“Meitä on pienempi porukka tekemässä samaa kuin ennen. Se vaatii uudenlaista ajattelua ja vapaaehtoistyön kehittämistä. Samalla pitäisi löytää keinoja tavoittaa ne, jotka eivät itse osaa tulla mukaan, eli ne, jotka kokevat yksinäisyyttä tai jäävät kotiin.”

Anna Schoemakers puhui konkreettisista muutostarpeista ja sukupolvenvaihdoksen tärkeydestä.

“Olen toiminut puheenjohtajana jo niin pitkään, että nyt pitää löytää tilalleni jatkaja. Kuka ottaa haasteen vastaan? Yhdistyksemme on toiminut pitkään ja jäsenistö ikääntyy. Toivon, että saamme mukaan uusia kasvoja ja nuorempaa sukupolvea. Meidän Aviisi-lehti voisi olla paikka, johon myös nuoremmat henkilöt tuovat omia juttujaan, kuviaan ja kokemuksiaan elämästä Hollannissa. Yhteisö pysyy elävänä vain, jos mukaan saadaan moninaisempi joukko ihmisiä.”

Anna-Kaisa Tiemens kertoi, että toimintaa on uudistettava koko ajan, jotta kiinnostus siihen säilyy.

“Meillä ei ole varsinaisia jäseniä, vaan joka vuosi täytyy saada ihmiset liikkeelle uudelleen. Jokainen tapahtuma on tavallaan uusi alku. Päiviä on järjestetty jo 36 kertaa. Kyllä se viime vuonna jännitti, kun uudella toimikunnalla aloitettiin, että saadaanko naisten porukka kokoon. Päiville osallistui 80 naista, joten olemme onnistuneet pitämään päivät vetovoimaisina.”

Elsa Havas muistutti, että vahva yhteisö ratkaisee monet haasteet.

“Kun löydät ihmisiä, joilla on sama kiinnostuksen kohde ja jotka tietävät, millainen fiilis tapahtumissasi on, niin he tulevat uudestaan ja tuovat ystävän mukanaan. Kannattaa panostaa siihen yhteisön rakentamiseen, sillä se toimii samalla myös parhaana markkinointimoottorina. Ihmiset palaavat sinne, mihin he tuntevat kuuluvansa.”

Anna-Kaisa Tiemens nosti esiin hallinnolliset haasteet.

“Samalla kun haluamme järjestää merkityksellisen tapahtuman, mikä on mukavaa ja innostavaa tekemistä, meidän on hoidettava myös ei niin mukavat hallinnolliset tehtävät. Kun toimintamme on säätiömuoto, se tuo paljon paperitöitä. Niihin menee paljon aikaa ja energiaa, ja siksi on tärkeää, mutta myös haastavaa saada uusia tekijöitä mukaan.”

Tomi Räsänen nosti esiin nykyelämän nopeatempoisuuden.

“Ihmisten elämä on nykyään niin dynaamista. Kun järjestämme tapahtumia, niihin ilmoittaudutaan viime hetkellä. Tämä vaikeuttaa järjestelyjä ja toiminta elää jatkuvassa epävarmuudessa, kun ei tiedetä tarpeeksi ajoissa mihin tilaisuuteen tulee väkeä ja mihin ei. Mutta se on myös merkki ajasta, jossa joustavuus ja spontaanius on tärkeää.”

Paneelin viimeisenä teeman käsiteltiin sitä, miten ulkosuomalaiset voivat tukea toisiaan ja rakentaa entistä vahvempia, osallistavia ja elinvoimaisia yhteisöjä maailmalla.

Elsa Havas totesi, että yhteisö on vahvempi, kun mukana olevilla on mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien sisältöön. Hän kiteytti eroa järjestön ja yhteisön välillä. Yhteisössä mukana oleville annetaan toimijuutta ja osallisuutta, järjestöissä jäsenet ovat usein pelkästään tapahtumien kävijöistä. Hän painotti, että vahva yhteisö koostuu ihmisistä, jotka saavat vaikuttaa siihen, mitä ja miten tehdään. Hänen mukaansa avoin kokemusten jakaminen, haasteiden ja onnistumisten vaihtaminen sekä yhteinen oppiminen ovat perusta yhteisöjen väliselle yhteistyölle.

Suvi Pulkkinen täydensi ajatusta muistuttamalla, että yhteinen tavoite ja selkeä fokus luovat vahvuutta. Yksinäisyyden vähentäminen nousi esiin esimerkkinä yhteisestä päämäärästä, joka voi yhdistää monenlaisia toimijoita. Hän näki myös potentiaalia eri toimijoiden osaamisen yhdistämisessä ja yhteisten tapahtumien järjestämisessä, jotta yhteisöjen verkosto vahvistuisi.

Anna-Kaisa Tiemens toi puolestaan esiin jatkuvuuden ja uudistumisen tärkeyden. Hänen kokemuksensa mukaan perinteet antavat selkärangan, mutta pieni, maltillinen uudistuminen joka vuosi pitää toiminnan elävänä ja kiinnostavana. Juuri tämä resepti on auttanut Suomalaisen Naisen Päiviä jatkumaan yli 30 vuotta.

Tomi Räsänen nosti esiin yhteistyön käytännön tason: tiedottaminen, verkostoituminen ja näkyvyys. Hän muistutti, että Helsingissä toimiva Suomi-Seura ry toimii linkkinä eri ulkosuomalaisyhteisöjen välillä, ja voi auttaa kokoamaan ja välittämään tietoa tapahtumista ja projekteista myös laajemmin. Hän korosti, että suomalaisyhteisöt yhdessä muodostavat huomattavan voimavaran, joka voi sekä uudistaa omaa toimintaansa että vaikuttaa laajemmin ulkosuomalaisten asemaan Suomessa.

Lina Simolinna kertoi oman kokemuksensa yhteistyön merkityksestä. Toisen Suomi-koulun yhteydenotto herätti omassa Suomi-koulun yhteisössä uudenlaisen energian ja innostuksen. Hän kuvasi, kuinka tällaiset kohtaamiset avaavat näkemystä oman yhteisön arjen ulkopuolelle ja muistuttavat, että yhteistyö tuo iloa ja uutta virtaa myös kiireiseen tekemiseen.

Yleisökeskustelussa nousi myös esiin käytännön vinkkejä ja yhteistyömahdollisuuksia:
– Suomi-Seura ja merimieskirkot voivat tarjota kanavia ja tukea myös eri alojen ulkosuomalaistoimijoille, kuten taiteilijoille ja projektien järjestäjille.
–Paikallisia ulkosuomalaismedioita kannattaa hyödyntää tapahtumien viestinnässä ja yhteisöjen näkyvyyden kasvattamisessa. Tästä esimerkkinä Saksassa toimivan Sisuradio.
– Elsa Havas kertoi perustamastaan puskaradio-ryhmästä, jossa hollannin suomalaisyhteisöjen tapahtumista voisi viestiä keskitetysti.

Lopuksi Paula ja panelistit korostivat, miten tärkeää on ylläpitää yhteyksiä myös maiden rajojen yli. Hollannin monipuolinen ulkosuomalaisyhteisö nähtiin esimerkkinä siitä, miten erilaiset toimijat voivat rikastuttaa toisiaan. Yhteinen toive oli, että näitä yhteyksiä vahvistetaan entisestään, jotta seuraavissa tapahtumissa nähtäisiin uusia kasvoja, uusia yhteistyökuvioita ja entistä enemmän yhteistä tekemisen iloa.

Webinaari osoitti, että ulkosuomalaisille yhteisöt merkitsevät ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta, vertaistukea ja mahdollisuutta ylläpitää suomalaisia perinteitä. Tulevaisuuden haasteet liittyvät osallistumisen monipuolisuuteen, resurssien rajallisuuteen ja hallinnolliseen jatkuvuuteen. Vahvempia yhteisöjä rakennetaan osallisuuden, yhteistyön, selkeiden tavoitteiden ja jatkuvan uudistumisen avulla.

Paneelin monipuoliset näkökulmat osoittavat, että vaikka yhteisöt ovat toiminnaltaan ja kooltaan erilaisia, ne luovat tukiverkostoja ulkomailla asuville. Yhteisöllisyys ei ole pelkästään kohtaamisia, vaan myös aktiivista osallistumista, yhteistyötä ja halua jakaa kokemuksia, mikä tekee ulkosuomalaisyhteisöistä merkityksellisiä ja elinvoimaisia tulevaisuudessakin.

Suomalaisen Naisen Päivät verkkosivut