Suomi-Seura ry:n ulkosuomalaisille suunnattuun pankkipalvelukyselyyn saatiin 1542 vastausta. Vastausten suuri määrä kertoo siitä, että aihe on erittäin ajankohtainen ulkosuomalaisille, joilla on ollut ongelmia Suomessa toimivissa pankeissa asioidessaan. Laaja vastausaineisto lisää ymmärrystämme ulkosuomalaisten pankkipalveluiden haasteista ja tukee vaikuttamistyötämme ulkosuomalaisten peruspankkipalveluiden parantamiseksi niin, että ne olisivat saavutettavissa kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Olemme toimittaneet kyselyn tulokset valtionvarainministeriön peruspankkipalvelutyöryhmälle, eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmälle ja Finanssiala ry:lle. Tässä artikkelissa kerromme tiivistetysti kyselyn tuloksista. Lämmin kiitos jokaiselle kyselyymme vastanneelle!
Nostoja pankkipalvelukyselyn tuloksista
Saimme pankkipalvelukyselyyn 1542 vastausta. Vastaajista enemmistö (64 %) asuu EU/ETA-alueen ulkopuolella. Suurin osa vastaajista (82 %) on asunut Suomen ulkopuolella yli kymmenen vuotta. Kyselyyn vastanneista 74 % omaa pankkitilin Suomessa, yhdeksällä prosentilla vastaajista ei ole pankkitiliä Suomessa ja lähes joka viidennen (17 %) vastaajan pankkitili oli suljettu (vastaajalla on ollut pankkitili, mutta pankki on sulkenut sen).
Pankkipalvelukyselyn vastauksista käy ilmi, että pankkitili Suomessa koetaan välttämättömänä omien ja läheisten asioiden hoitamiseksi. Moni ulkomailla asuva suomalainen haluaa lähentää ja syventää yhteyksiään Suomeen entisestään. Suomeen halutaan sijoittaa, hankkia mökki tai kakkosasunto, ja mahdollistaa tiiviimpi vierailu Suomessa. Moni ulkomailla asuva suomalainen myös suunnittelee muuttoa Suomeen. Vastauksista nousee esille toive siitä, että Suomen kansalaisella olisi oikeus hoitaa sujuvasti asioitaan Suomessa asuinpaikastaan riippumatta. Tällä hetkellä ilman pankkitiliä ja verkkopankkitunnuksia moni kokee suuria haasteita.
Erityisesti viime vuosina ulkomailla pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset ovat kohdanneet haasteita pankkiasioinnissa Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ongelmia on ollut esimerkiksi pankkitilin säilyttämisessä, uuden tilin avaamisessa ja pankkitunnusten saamisessa. Useat pankit ovat sulkeneet ulkomailla asuvien asiakkaidensa tilejä tai kieltäytyneet tarjoamasta heille palveluita. Pankit perustelevat toimintaansa vetoamalla muun muassa rahanpesun torjuntaan.
Tarve pankkitilille ja vahvalle tunnistautumiselle
Pankkitili on monille ulkomailla asuville suomalaisille välttämätön. Sitä tarvitaan esimerkiksi omien tai Suomessa asuvien läheisten asioiden hoitamiseen, vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen (esimerkiksi viranomaispalveluissa), sekä kiinteistön, asunto-osakkeen tai metsänomistuksen hoitoon. Lisäksi tiliä tarvitaan lainojen maksamisessa, eläkkeen tai palkan vastaanottamisessa (osa vastaajista tekee toisinaan töitä Suomeen), perintöasioissa ja perikunnan asioiden hoidossa, säästöjen hallinnoinnissa sekä sijoitusten tekemisessä ja hallinnoinnissa.
Mihin tarkoitukseen tarvitset pankkitiliä Suomessa? (voit valita useita)
Vastaajien määrä: 1542, valittujen vastausten lukumäärä: 3223


Osa vastaajista tuntee henkilökortin sirun avulla tunnistautumisen, mutta pitää kohtuuttomana henkilökortin ja kortinlukijan hankkimista, ja henkilökortin uusimista viiden vuoden välein. Henkilökortin sirun avulla tunnistautuminen on ratkaisu vain osaan vahvaa tunnistautumista vaativiin asiointeihin.
Pankkitilin säilyttämisen haasteet
Vastaajista 17 % (263 henkilöä) oli saanut ilmoituksen pankilta, että pankkitili suljetaan. Sulkemisen syiksi oli ilmoitettu muun muassa, että tilinomistajalla ei ole pysyvää osoitetta Suomessa, pysyvä asunpaikka on EU/ETA-alueen ulkopuolella, pankki- ja rahoituspalveluiden sääntely, rahanpesun torjunta, tilin vähäinen käyttö ja että pankilla on oikeus valita asiakkaansa, sekä pankkipalveluiden myynti toiselle pankille. Pankkitili oli myös suljettu ilman mitään perusteluja.
Ilmoituksen saaneista 58 % oli ollut pankkiin yhteydessä neuvotellakseen tilin säilyttämisestä. Näistä 150 vastaajista 18 % (27 henkilöä) oli onnistunut yhteydenoton seurauksena säilyttämään tilinsä. Avovastauksista käy ilmi, että perusteluita, joilla tili saatiin säilytettyä, olivat muun muassa kiinteistö Suomessa, laina, veroasioiden hoito, vahvan tunnistautumisen tarve, ikääntyneiden omaisten pankkiasioiden hoitaminen, säännölliset tulot tilille (palkka, eläke, sijoitukset), muutto Suomeen lähivuosina.
Noin 7 % (19 henkilöä) oli myös ollut asiasta yhteydessä Finanssivalvontaan, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEen, kuluttajaneuvontaan tai juristiin ja näistä 16 % (3 henkilöä) onnistui säilyttämään pankkipalvelunsa.
Moni vastaaja on valmis tarvittaessa tekemään kompromisseja, kuten rajoittamaan tilin käyttöä maantieteellisesti tai poistamaan kortit käytöstä, jotta saisi pitää tilinsä auki. Tilin sulkeminen on aiheuttanut vaikeuksia omien ja läheisten asioiden hoidossa.
Vastaajista suurin osa oli saanut pankilta ilmoituksen pankkitilin sulkemisesta vuosina 2019-2025.* Pääosin vastaukset käsittelivät henkilökohtaisen tilin käyttöä, mutta osa vastaajista nosti esiin myös yritystilin ylläpidon haasteita.
Pankkitilin avaamisen ja käytön haasteet
Kyselyyn vastanneista ulkosuomalaisista 31 % (477 henkilöä) olivat yrittäneet avata pankkitiliä Suomessa ja noin puolet (52 % eli 247 henkilöä) onnistui siinä.
Kyselyn avovastauksista käy ilmi, että pankit, jotka eivät suostuneet avaamaan tiliä ja antamaan peruspankkipalveluita, perustelivat päätöstään muun muassa seuraavasti:
- pysyvä asuinpaikka ei ole Suomessa (palveluita ei tarjota Pohjoismaiden ulkopuolella asuville, vakituinen osoite toisessa EU-maassa, pysyvä asuinpaikka EU/ETA alueen ulkopuolella / Sveitsissä / Yhdysvalloissa, Brexit)
- rahanpesusäännökset, riskinhallinta
- tiliä ei avata, jos ei ole tuloja / säännöllisiä tuloja Suomesta (vuokratulot ei ole riittävä syy)
Myöskään vahvan tunnistautumisen välineitä ei suostuttu antamaan monelle kyselyyn vastanneelle pankkitilin haltijalle ja se herättää vastaajissa turhautumista. Monet ovat kokeneet, että pankit käyttävät EU:n ja KYC (Know Your Customer) -sääntöjä verukkeena evätä palveluita.
Aineistosta käy myös ilmi, että pankkipalvelut on koettu epäystävällisinä eivätkä asiakaspalvelijat ole osoittaneet palvelualttiutta. Puhelinpalvelun jonotusajat ovat tunteja ja käyvät hyvin kalliiksi ulkosuomalaisille, eikä ulkomaisiin numeroihin soiteta pankeista takaisin. Ulkosuomalaiset kokevat, että heidän oikeutensa pankkipalveluihin eivät ole samalla tasolla kuin Suomessa asuvilla, mikä luo vahvan tunteen syrjinnästä.
Yhteenvetoa
Kyselyn vastaukset osoittavat, että pankkitilien ja verkkopankkitunnusten tarpeellisuus on kasvanut ulkosuomalaisten keskuudessa. Samalla pankkipalveluiden saatavuus on merkittävästi heikentynyt. Vastauksissa näkyy vahva huoli pankkitilien sulkemisesta ja tarve vahvalle digitaaliselle tunnistautumiselle. Suurin osa vastaajista tulee edelleen tarvitsemaan pankkitiliä aktiivisesti tulevaisuudessa, mikä korostaa tarvetta järkevälle ja asiakasystävälliselle pankkipolitiikalle.
Vastaajat ovat kokeneet ongelmia pankkien toiminnassa, erityisesti tilien sulkemisessa, vaikka heillä on takana pitkä asiakassuhde. Pankit ovat myös haluttomia avaamaan tilejä ulkosuomalaisille, mikä jopa estää esimerkiksi perinnön tai säästöjen sijoittamisen Suomeen ja hankaloittaa paluumuuttoa. Selvää on myös, että pankkikohtaisessa suhtautumisessa ja asiakaspalvelussa on eroja, samoin eroja on saman pankin eri toimipisteiden välillä.
Suomalaisten pankkien tiukentuneet käytännöt ulkomailla asuvien asiakkaidensa osalta ovat johtaneet moniin haasteisiin ja tunnustettuihin tarpeisiin joustavampien ratkaisujen puolesta. Olisi tärkeää luoda raamit, jotka mahdollistaisivat pankkipalvelujen saatavuuden kaikille Suomen kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.
Pankkipalvelut ovat välttämättömyyspalveluita. Suomalaisten tulisi voida asuinpaikasta riippumatta hoitaa digitaalisesti asioitaan Suomen viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa, ostaa ja hoitaa kiinteistöjään (ml. hankkia tarvittavat vakuutukset) ja toimia läheistensä edunvalvojana sujuvasti.
Suomi-Seura vetoaa myös pankkeihin, että ne näkisivät ulkosuomalaiset mahdollisuutena ja olisivat valmiita tarjoamaan vähintään peruspankkipalveluita ulkosuomalaisille.
*) Kyselytutkimuksen mukaan ulkosuomalaiset ovat saaneet ilmoituksia pankkitilin sulkemisesta vuosina 1997, 2000–2001, 2011–2025. Määrä on kasvanut viime vuosina.