Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän ja Suomi-Seura ry:n yhteistilaisuudessa 3.12. kuultiin eri eduskuntarymiä edustavien kansanedustajien puheenvuoroja. Kuvassa (vasemmalta) toiminnanjohtaja Tina Strandberg (Suomi-Seura ry), puheenjohtaja Pekka Sauri (Suomi-Seura ry), Kimmo Kiljunen (sd), Sari Sarkomaa (kok, ystävyysryhmän puheenjohtaja), Peter Östman (kd), Kirsta Mikkonen (vihr) ja Petri Honkola (kesk).

Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmä: Ulkosuomalaisten arkea helpottavia uudistuksia odotettavissa tulevina vuosina

Suomi-Seura järjesti eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän kanssa Ajankohtaista ulkosuomalaisasiaa Arkadianmäeltä – tilaisuuden 3.12.2025.

Tilaisuudessa puheenvuoron pitivät seuraavat kansanedustajat: ystävyysryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), Vilhelm Junnila (ps), Kimmo Kiljunen (sdp), Petri Honkonen (kesk), Krista Mikkonen (vihr), Anna Kontula (vas) ja Peter Östman (kr). Tilaisuuden alustuspuheenvuoron piti Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri.  

Ulkosuomalaiset osa Suomen tarinaa ja tulevaisuutta

Muuttoliikkeen historia ja ulkosuomalaistoiminta on osa Suomen tarinaa ja tulevaisuuden vahvuutta. Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista, joista äänioikeutettuja on noin 260 000. Puheenvuoroissa korostettiin, että kaikille suomalaisille – asuivat he Suomessa tai ulkomailla – halutaan taata mahdollisuus ylläpitää yhteyttä Suomeen, osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja palata juurilleen.

Ulkosuomalaisten kannalta Suomen ulkosuomalaisstrategia 2022 – 2026 on keskeinen asiakirja, johon sisältyy tavoitteita ja toimenpiteitä ulkosuomalaisasioiden edistämiseksi.

Ulkosuomalaisten arkea helpottavia uudistuksia tulossa

Useita ulkosuomalaisia koskevia uudistuksia on vireillä, jotka toteutuessaan tulevat helpottamaan ulkomailla asuvien suomalaisten arkea ja vahvistamaan heidän yhteyttään Suomeen.

  • Kymmenen vuoden passia koskeva lainvalmistelu on käynnissä. Lakiesityksen on määrä edetä eduskuntaan alkuvuonna 2026 ja tavoitteena on uuden passilain voimaantulo vuoden 2027 alussa.
  • Erityisesti viime vuosina ulkomailla pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset ovat kohdanneet haasteita asioidessaan Suomessa toimivissa pankeissa. Valtiovarainministeriön pankkipalvelutyöryhmä selvittää, miten pankkipalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa. Työryhmän esitys valmistuu ensi vuoden alussa, jonka jälkeen se lähetetään lausuntokierrokselle.
  • Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko on tulossa kaikkien Suomen kansalaisten käyttöön asuinpaikasta riippumatta vuoden 2026 loppuun mennessä. Sitä koskevan uuden lain ennakoidaan astuvan voimaan keväällä 2026. Sähköisessä tunnistautumisessa lompakko tulee pankkitunnusten, mobiilivarmenteen ja kansalaisvarmenteen rinnalle yhdeksi vahvan tunnistautumisen keinoksi.
  • Kirjeäänestystä pidetään merkittävänä uudistuksena, mutta sen käytännön toteutusta tulee parantaa edelleen.
  • Hallitusohjelman mukaisesti ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen helpotetaan. Sujuva paluumuutto edellyttää muun muassa sujuvia viranomaispalveluja, ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista sekä koko perheen huomioimista muuttotilanteessa. Englanninkielinen lukiokoulutus käynnistyy syksyllä 2026 useilla paikkakunnilla.
  • ETIAS-järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2026 lopulla viisumivapaille EU:n ulkopuolelta tuleville matkustajille.
  • Suomen suurlähetystöverkkoa tarkastellaan jatkuvasti maailmantilanteen muuttuessa. Pieniä yksiköitä on jouduttu sulkemaan, mutta samalla verkostoa vahvistetaan muualla.
  • Suomi-koulujen ja Etäkoulu Kulkurin ja Distansskolan Nomadin toiminnan jatkuvuutta pidetään tärkeänä ja nähdään ulkomailla olevien suomalaisten lasten ja nuorten identiteetin, kielen ja kulttuurin kannalta välttämättöminä. Riittävä rahoitus on toiminnan turvaamisen kannalta keskeistä.

Puheenvuoroissa nousi esille ulkosuomalaisten verkostojen, kielitaidon ja kansainvälisen osaamisen merkitys Suomelle. Esimerkkeinä ulkosuomalaisten kasvava etätyömahdollisuuksia koskeva kiinnostus ja heidän tärkeä roolinsa globaalien muutosten ja ilmiöiden välittäjinä Suomeen päin.

Ulkosuomalaisten kannalta haasteellista on ollut kansaneläkkeen maksamisen lopettaminen ulkomaille vuoden 2025 alussa, mikä on rajoittanut suomalaisten liikkumisvapautta ja jopa pakottanut ihmisiä muuttamaan takaisin Suomeen. Myös oleskelulupakäytännöt ovat kiristyneet ja viimeaikaiset maahanmuuttopolitiikan tiukennukset saatetaan kokea paluumuuttoa hankaloittavina.

Tilaisuuden lopuksi Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen kertoi ulkosuomalaiskyselystä, jolla kartoitetaan tietoa muun muassa ulkosuomalaisten elämäntilanteesta, hyvinvoinnista, sosiaalisista verkostoista, yhteiskunnallisesta osallistumisesta sekä viestintä- ja mediakäytänteistä. Kysely on auki 14.12. saakka ja sen tuloksia hyödynnetään uuden ulkosuomalaisstrategian valmistelussa sekä tutkimuksen, palveluiden ja päätöksenteon tukena.

Suomi-Seura kiittää eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmää erinomaisesta yhteistyöstä ulkosuomalaisasioiden edistämiseksi! Lämmin kiitos ystävyysryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa, varapuheenjohtaja Saku Nikkanen ja puheenvuoron tilaisuudessa pitäneet kansanedustajat Vilhelm Junnila, Kimmo Kiljunen, Petri Honkonen, Krista Mikkonen, Anna Kontula ja Peter Östman sekä kaikki tilaisuuteen paikan päällä ja etänä osallistuneet!

Liity Suomi-Seuran jäseneksi

Suomi-Seura yhdistää suomalaiset maailmalla – olemme ulkosuomalaisten oma  yhteisö ja asiantuntija, joka tukee, neuvoo, puolustaa ulkosuomalaisten oikeuksia ja  vahvistaa yhteyksiä yli rajojen.

Liity jäseneksi