Suomi-koulujen opettajia ja hallinnosta vastaavia kokoontui illanviettoon Helsingissä 30.7. Tilaisuudessa ulkoministeriön maakuvayksikön yksikönpäällikön sijainen Elina Järvenpää piti kattavan esityksen Suomen maakuvan strategisesta rakentamisesta. Esityksen jälkeen keskusteltiin siitä, miten Suomi-koulut voisivat entistä enemmän osallistua Suomen maakuvatyöhön maailmalla. Osallistujilta nousi ideoita, jotka Järvenpää vastaanotti ilolla.
Ulkosuomalaiset tekevät maakuvatyötä arjessaan
Maakuva muodostuu mielikuvista, jotka perustuvat tietoon, kokemuksiin ja uskomuksiin tietystä maasta. Kaikki, jotka edustavat Suomea, ovat osa maakuvatyötä. Jokainen ulkosuomalainen onkin avainroolissa maakuvatyössä maailmalla kaikissa vuorovaikutustilanteissaan; hymy, asenne, pukeutuminen – kaikki ovat valintoja, jotka vaikuttavat toisten mielikuvaan Suomesta ja suomalaisista. Kohtaamamme ihmiset voivat vuorovaikutustilanteessa luoda mielikuvan, että suomalaiset ovat esimerkiksi todella ystävällisiä ja avuliaita, tai sitten vakavia ja epäsosiaalisia. Järvenpää korostikin positiivisen maakuvan merkitystä.
On myös hyvä muistaa, että kukin muodostaa mielikuvansa omassa henkilökohtaisessa viitekehyksessään ja siten eri asiat herättävät eri ihmisissä tunteita. Yksi arvostaa erityisesti Suomen puhdasta luontoa, toinen koulutusjärjestelmää, kolmas hyvää hallintoa, neljäs puolestaan Euroviisulavoilla viime vuosina nähtyä heittäytymistä.
Yksi tärkeimmistä maakuvatöistä onkin se, mitä suomalaiset tekevät maailmalla, korosti Järvenpää. Hän kertoi avoimista kattavista materiaalipankeista, kuten Finland Toolbox, joita ulkosuomalaiset voivat hyödyntää eri yleisöille eri teemoista puhuessaan. This is Finland monikielisten verkkosivujen ja sosiaalisen median sisältöjä kannattaa myös ehdottomasti hyödyntää ja jakaa.
Tavoitteena positiivisen tunnettuuden lisääminen yhä nuorempana
Yksilön mielikuvat maista muodostuvat nuoruudessa ja muuttuvat sen jälkeen hyvin vähän – ellei maahan synny suoraa kontaktia myöhemmin. Maakuva ja mielikuvat vaikuttavat ihmisten valintoihin. Suomi-koulujen opettajien keskuudesta nousikin kysymys, voisiko Finland Toolboxiin kehittää lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia, jota he voisivat hyödyntää esimerkiksi esitelmissään paikallisissa kouluissa ja tilaisuuksissa. Järvenpään mielestä ajatus on varteenotettava, sillä maakuvayksikön suunnitelmissa on pyrkiä tavoittamaan nuoret nykyistä paremmin.
Hyvä maakuvaviestintä lisää tietoisuutta Suomesta ja Suomen vahvuuksista tavalla, joka herättää myönteisiä tunteita ja lisää kuulijan kiinnostusta Suomea kohtaan. Suomen tunnettuus on yleisesti hyvällä tasolla, mutta ei kaikkialla. Erityisesti Etelä-Afrikassa ja Saudi-Arabiassa Suomen tunnettuuden ja positiivisten mielikuvien luomisessa on työmaata.
Maailman onnellisin kansa
Esityksensä lopuksi Järvenpää otti vielä esille maailman onnellisuusraportin, jonka kärjessä Suomi on ollut jo kahdeksana perättäisenä vuotena. Onnellisuus on kiinnostava teema ja avaa kansainväliselle medialle uuden positiivisen lähestymistavan Suomeen. Aihe herättikin Suomi-koulujen edustajien keskuudessa keskustelua. Ehkä kansana osaamme toisia kansoja paremmin arvostaa sitä, mikä on hyvin. Olemme tyytyväisiä elämäämme. Entä miten meidän tulisi vastata, kun keskustelukumppani nostaa esille Suomen negatiivisia piirteitä? Pitäydytään aina faktoissa, Järvenpää ohjeistaa. Emme luo kiiltokuvia, vaan puhumme positiivisesti ja selittäen, hän lisää ja antaa muutaman esimerkin. Mitä paremmin kukin itse tunnemme Suomen tilastot, poliittiset päätökset ja toimenpiteet, joita negatiivisten asioiden vähentämiseksi on tehty, sitä paremmin osaamme niistä rakentavan positiivisessa hengessä kertoa.
Suomi-koulut ja -yhteisöt nykyistä tiiviimmin osaksi maakuvatyötä
Ulkosuomalaiset osaavat Suomen kielen ja kulttuurin ylläpitämisen taidon. Suomi-koulut ja -kerhot ympäri maailmaa opettavat ja ylläpitävät kotimaisia kieliä ja kulttuuria, ulkosuomalaisyhteisöt järjestävät säännöllisesti tapahtumia ja seminaareja, perinneruokaa laitetaan ja tarjotaan. Maakuvatyöksi tämä muuttuu silloin, kun myös paikalliset pääsevät osaksi tapahtumaa tai saavat lukea siitä paikallisessa tai kansainvälisessä mediassa. Tästä on jo useita hyviä esimerkkejä.
Suomen ulkosuomalaisstrategian 2022–2026 mukaisesti ulkosuomalaisilla on oma roolinsa Suomen mainelähettiläinä ulkomailla, ja tätä voidaan hyödyntää Suomen maakuvatyössä. Strategiassa todetaan, että Suomen edustustot kehittävät yhteistyötä asiasta kiinnostuneiden ulkosuomalaisten osallistamiseksi Suomen maakuvatyöhön asuinmaissaan.
Ulkosuomalaisstrategian tavoitteiden mukaisesti Suomi-Seura kehittää mielellään ulkosuomalaisyhteisöjen osallisuutta maakuvatyössä suunnitellusti yhdessä ulkoministeriön viestintä- ja maakuvayksikön ja edustustoverkoston kanssa.
